Kuninkojankaari 26B 20320 Turku p. 0400 717108     

Kissan rokotukset

Kissan rokotus sekä rokotuksen yhteydessä tehtävä terveystarkastus ovat tärkeä osa lemmikistä huolehtimista. Pennut rokotetaan kahdesti kuukauden välein niiden muutettua uusiin koteihin (12 ja 16 -viikkoisina) sekä 1-vuotiaana. Sen jälkeen rokotukset vakavia tarttuvia tauteja vastaan tehostetaan vähintään kolmen vuoden välein.

Kissat rokotetaan Suomessa kissaruttoa ja kissaflunssia (calici- ja herpesvirus) vastaan. Lisäksi ulkoilevat kissat rokotetaan raivotautia vastaan. Rokottaminen on tärkeää, jotta kyseiset taudit pysyvät maassamme jatkossakin kurissa. Rokottaminen suojaa kyseistä rokotettua yksilöä ja toisaalta parantaa niin sanottua laumaimmuniteettia kissapopulaatioissa.

Kissaflunssat

Kissojen flunssarokotus on tarpeen pitää voimassa erityisesti kissoilla, joilla on kissakontakteja. Nuoret kissat ovat monesti herkempiä saamaan kissaflunssan, joten flunssarokotus on erityisen tärkeä antaa nuorille kissoille. Kolmen ikävuoden jälkeen suosittelemme jokaiselle lemmikille vuosittaista terveystarkastusta. Kissaflunssarokotteella käydessä terveystarkastus tulee tehtyä samalla. Kissaflunssia vastaan on olemassa sekä yhden vuoden että kolme vuotta voimassa olevia rokotevalmisteita.

Kissaflunssan oireet voivat vaihdella lievistä vakaviin. Toiselle yksilölle tartunta saattaa aiheuttaa vakavan sairastumisen. Flunssarokotteen voimassapitäminen kissalla on vastuullinen teko myös muita alueen muita kissoja ajatellen. Myöskään sisäkissat eivät ole turvassa tartuntataudeilta, koska virukset voivat kulkeutua esimerkiksi omistajan kenkien mukana sisälle asuntoon.)

Raivotautirokotus

Raivotautirokotus on erittäin tärkeä pitää voimassa kaikilla ulkoilevilla koirilla ja kissoilla riippumatta asuinpaikasta. Raivotauti eli rabies tarttuu ihmisten ja useiden eläinlajien välillä ja se on aina henkeä uhkaava tauti. Rokottamalla lemmikin rabiesta vastaan suojaamme myös ihmisiä. Pentu saa ensimmäisen raivotautirokotuksen 16−20 viikon iässä ja sen jälkeen vuoden iässä. Lemmikin raivotautirokotus pidetään voimassa säännöllisillä tehosteilla kolmen vuoden välein.

Rokotussuojan kehittyminen

Pennuilla rokotussuoja kehittyy vasta, kun emolta saadut vasta-aineet eivät häiritse enää pennun omaa vasta-ainetuotantoa. Emolta saatuja vasta-aineita voi olla pennun elimistössä vielä noin 12 viikon ikään asti. Tämän vuoksi pennut saavat tehosterokotteen (kolmoisrokote) vielä 16 viikon iässä sekä ulkoilevat kissat raivotautirokotuksen 16-20 viikon iässä. Ensimmäisistä rokotuksista (8-12 viikon iässä) pentu ei välttämättä kehitä täyttä suojaa rokotettavia tauteja vastaan. Varhaisella iällä annetut rokotukset kuitenkin suojaavat taudeille herkkää pentua nuorella iällä siinä tapauksessa, että se ei ole saanut emoltaan runsaasti vasta-aineita. Kissan elimistö kehittää rokotussuojaa tauteja vastaan tavallisesti 2-4 viikkoa rokotuksen jälkeen.

Matkustus

Matkustusta varten jokainen eläin tarvitsee lemmikkieläinpassin ja tunnistusmerkinnän (sekä vain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta) voimassaolevan raivotautirokotuksen (rabiesrokotuksen). Huomattavaa on, että raivotautirokotus tulee voimaan valmisteesta riippuen noin neljän viikon kuluttua rokotuksesta, mitä ennen eläin ei voi matkustaa. Tämän vuoksi on syytä valmistautua lemmikin kanssa tehtävään matkaan ajoissa. Lisäksi on selvitettävä etukäteen myös muut kuin lakisääteisesti vastustettavien tautien riskit. Ennen Suomeen paluuta koira tarvitsee määräysten mukaisen loislääkityksen ekinokokki-heisimatoa vastaan, mutta myös kissat voivat sen tuoda mukanaan. Kissoille lääkityksen antaminen on suositeltavaa.

Matkaa suunnitellessa tutustu Eviran ohjeisiin.

Loishäätö

Kissat suositellaan matolääkittävän 1-2 viikkoa ennen jokaista rokotusta. Etenkin pennuilla tämä on tärkeä osa syntyvän rokotussuojan kannalta. Pennun on tärkeää saada sisäloishäätö useita kertoja pentuaikana. Pennunostajan on hyvä varmistaa kasvattajalta, että emo ja pennut ovat saaneet suositusten mukaan matolääkityksen tiineyden aikana ja syntymän jälkeen 2 viikon välein luovutukseen asti.

Sisäkissan sisäloishäätö on pentuajan jälkeen suositeltavaa tehdä vähintään kahdesti vuodessa. Vapaana ulkoilevaa kissaa tulisi madottaa vähintään neljästi vuodessa ja sen liikkuessa ulkona kesäaikaan 1-2 kuukauden välein. Sisäkissoilla hyvä tapa on tutkituttaa ulostenäyte matojen varalta rutiiniloishäädön sijasta, jolloin matolääkitystä voidaan mahdollisesti vähentää. Loiset voivat kehittyä vastustuskykyisiksi matolääkkeille, joten matolääkityksen perustaminen tutkimustulokseen on tulossa ajankohtaiseksi. Lemmikin ulostenäytteen tutkimuksen voit tilata helposti eläinlääkäriltä.

Mikäli sinulla on kysyttävää kissasi rokotuksista tai loishäädöstä, vastaamme mielellämme kysymyksiin.