Koiran rokotus sekä rokotuksen yhteydessä tehtävä terveystarkastus ovat tärkeä osa lemmikistä huolehtimista. Pennut rokotetaan Suomessa tavallisesti kahdesti kuukauden välein niiden muutettua uusiin koteihin (12 ja 16 viikon iässä) sekä 1-vuotiaana. Sen jälkeen rokotukset vakavia tarttuvia tauteja vastaan tehostetaan kolmen vuoden välein. Kennelyskärokotus on voimassa vuoden kerrallaan.

Koirat rokotetaan Suomessa parvoa, penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta sekä kennelyskää (”nelosrokote”) ja raivotautia vastaan (”rabiesrokote”). Rokottaminen on tärkeää, jotta kyseiset taudit pysyvät maassamme jatkossakin kurissa. Rokottaminen suojaa kyseistä rokotettua yksilöä ja toisaalta parantaa niin sanottua laumaimmuniteettia koirapopulaatioissa.

Kennelyskärokotus on tarpeen uusia vuosittain kaupunkialueella elävillä koirilla. Nuoret koirat ovat herkempiä saamaan kennelyskän vakavammin oirein, joten kennelyskärokotus on erityisen tärkeä pitää voimassa nuorilla koirilla. Suosittelemme jokaiselle lemmikille vuosittaista terveystarkastusta eläinlääkärissä. Kennelyskärokotteella käydessä terveystarkastus tulee tehtyä samalla.

Kennelyskärokotus on mahdollista antaa koiralle pistoksena tai nenäsumutteena. Suosimme nenän kautta annettavaa rokotetta. Nenäsumute on useimmille koirille miellyttävä tapa saada rokotus ja lisäksi tästä rokotteesta on mahdollista saada jopa parempi suoja kuin pistettävästä rokotteesta.

Kennelyskän lieviä oireita on monesti hankala tunnistaa kotona ja monet koirat levittävät tartuntaa omistajansa tietämättä. Toiselle yksilölle tartunta saattaa kuitenkin aiheuttaa vakavan sairastumisen, joten kennelyskärokotteen voimassapitäminen kaupunkialueella asuvalla koiralla on vastuullinen teko myös muita alueen koiria ajatellen.

Joissain tapauksissa koiranpennulle voidaan katsoa tarpeelliseksi antaa niin sanottu varhaisrokotus jo 8 viikon iässä. Esimerkiksi lisääntynyt tautipaine, runsaat koirakontaktit tai matkustus voivat luoda tarpeen tavallista aikaisemmin aloitettavalle rokotusohjelmalle. Varhaisrokotuksen saaneelle koiranpennulle suosittelemme jatkamaan normaalilla rokotusohjelmalla, eli tehosteen antamista 12 sekä 16 viikon iässä pentuaikana. Varhaisrokotuksesta saatava suoja on yksilöllinen, joten tehosteilla saadaan varmistettua hyvä suoja tauteja vastaan.

Pennuilla rokotussuoja kehittyy vasta, kun emolta saadut vasta-aineet eivät häiritse enää pennun omaa vasta-ainetuotantoa. Emolta saatuja vasta-aineita voi olla pennun elimistössä vielä noin 12 viikon ikään asti. Tämän vuoksi pennut saavat tehosterokotteen (nelosrokote) vielä 16 viikon iässä sekä raivotautirokotuksen 16-20 viikon iässä. Ensimmäisistä rokotuksista (8-12 viikon iässä) pentu ei välttämättä kehitä täyttä suojaa rokotettavia tauteja vastaan. Varhaisella iällä annetut rokotukset kuitenkin suojaavat taudeille herkkää pentua nuorella iällä siinä tapauksessa, että se ei ole saanut emoltaan runsaasti vasta-aineita. Pennun muuttaessa uuteen kotiin ja alkaessa tutustua maailmaan se on altis saamaan tarttuvan taudin.

Koiran elimistö kehittää rokotussuojaa tauteja vastaan tavallisesti 2-4 viikkoa rokotuksen jälkeen. Tämä on syytä huomioida, kun pentu alkaa liikkua enemmän ja tavata muita koiria. Pennun kanssa on hyvä tutustua toisiin koiriin koiran sosiaalisten taitojen kehittymisen takia. Kuitenkin on suositeltavaa antaa pennun tavata vain terveitä, säännöllisesti rokotettuja koiria (joiden tiedetään olevan kilttejä pentuja kohtaan). Erityisesti tähän on kiinnitettävä huomiota viiden ensimmäisen elinkuukauden ajan, jolloin pennun rokotussuoja ei vielä välttämättä ole täysin kehittynyt.

Raivotautirokotus on erittäin tärkeä pitää voimassa kaikilla ulkoilevilla koirilla ja kissoilla riippumatta asuinpaikasta. Raivotauti eli rabies tarttuu ihmisten ja useiden eläinlajien välillä ja se on aina henkeä uhkaava tauti. Rokottamalla lemmikin rabiesta vastaan suojaamme myös ihmisiä. Pentu saa ensimmäisen raivotautirokotuksen 16−20 viikon iässä ja sen jälkeen vuoden iässä. Lemmikin raivotautirokotus pidetään voimassa säännöllisillä tehosteilla kolmen vuoden välein. Kaikki maiden välillä matkustavat lemmikit tarvitsevat voimassa olevan raivotautirokotuksen, josta on merkintä lemmikkipassissa.

Matkustusta varten jokainen eläin tarvitsee lemmikkieläinpassin ja tunnistusmerkinnän (sekä vain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta) voimassaolevan raivotautirokotuksen (rabiesrokotuksen). Huomattavaa on, että raivotautirokotus tulee voimaan valmisteesta riippuen noin neljän viikon kuluttua rokotuksesta, mitä ennen eläin ei voi matkustaa. Tämän vuoksi on syytä valmistautua lemmikin kanssa tehtävään matkaan ajoissa. Lisäksi on selvitettävä etukäteen myös muut kuin lakisääteisesti vastustettavien tautien riskit. Ennen Suomeen paluuta koira tarvitsee määräysten mukaisen loislääkityksen ekinokokki-heisimatoa vastaan.

Matkaa suunnitellessa tutustu Eviran ohjeisiin.

Koirat suositellaan matolääkittävän 1-2 viikkoa ennen jokaista rokotusta. Etenkin pennuilla tämä on tärkeä osa syntyvän rokotussuojan kannalta. Pennun on tärkeää saada sisäloishäätö useita kertoja pentuaikana. Pennunostajan on syytä varmistaa kasvattajalta, että emo ja pennut ovat saaneet suositusten mukaan matolääkityksen tiineyden aikana ja syntymän jälkeen 2 viikon välein luovutukseen asti.

Koiran sisäloishäätö on pentuajan jälkeen suositeltavaa tehdä vähintään kahdesti vuodessa. Edellistä parempi tapa on tutkituttaa aikuisen koiran ulostenäyte matojen varalta silloin, kun loishäätö olisi ajankohtaista. Kun koirat lääkitään vain tarpeen vaatiessa, on matolääkkeiden käyttöä mahdollista vähentää selvästi. Loiset voivat kehittyä vastustuskykyisiksi matolääkkeille, joten matolääkityksen perustaminen aina tutkimustulokseen on tulossa ajankohtaiseksi. Lemmikin ulostenäytteen tutkimuksen voit tilata helposti eläinlääkäriltä.

Mikäli sinulla on kysyttävää koirasi rokotuksista tai loishäädöstä, vastaamme mielellämme kysymyksiin.